keskiviikko 20. huhtikuuta 2011

Kevättä siellä ja täällä

Keväisemmät eli lämpimämmät ilmat ovat saapuneet. Se täytyy ottaa huomioon myös pukeutumisessa. Vaatevarastoni ei ole kovin laaja, joten vaihtoehtoja ei kamalasti ole. Käytän vaatteet yleensä todella loppuun asti, eli heitän ne sitten pois, kun enää saumat ovat jäljellä:). Kaivoin esiin ulkoiluhousut, joista muistin kirjoittaneeni tänne blogiin. Muistikuvani mukaan olisin ostanut ne, kun painoin 90 kiloa eli kuvittelin mahtuvani niihin mainiosti. Mutta ehei - muistikultani teki aika tepposen - olen ostanut ne viime keväänä, kun painoin noin 75 kiloa.... Eipä tarvitse siis enää ihmetellä, miksi ne ovat niin kovin kireät. Pystyn kuitenkin juuri ja juuri pitämään niitä. Olen oikeastaan ollut sitä mieltä, että kiristävät ja puristavat housut ovat ikäänkuin eräänlainen rangaistus siitä, että painonhallinta jälleen epäonnistui. Siitäs sait, luuseri! Tai voihan sen rangaistuksen kääntää sitten edukseen ja laihtua takaisin alle 8-kympin lukemiin. Ja sen jälkeen lällätellä - siitäs sait, kun epäilit! Muisti ei ihan totaalisen väärässä ollut, olin ostanut farkut, kun painoin 90 kiloa. Ne sitten ovatkin aavistuksen väljät, painanhan "enää" 86 ja risat. Tässä vielä linkki lenkkihousukirjoitukseen: http://amisatt.blogspot.com/2010/05/ulkoiluhousut-kokoa-l.html

Jokunen aika sitten katselin haikeasti viime vuonna ostettuja vähän tyköistuvampia ja pienempiä vaatteitani. Lähinnä siis T-paitoja ja erilaisia puseroita. Selvästikin kaipaan pois telttamalleista ja hypistelen pienempiä vaatteita. Olin ajatellut, että voin alkaa käyttää niitä sitten, kun painan max 85 kiloa. Läskit näkyy sittenkin, mutta so what!? Vaan tällä viikolla huomaan, että olen jo vetänyt paria pienempää T-paitaa päälleni. T-paidan päälle toki tulee pitkähihainen vaate ja alla oleva jää peittoon. Mutta on ne vaan niin paljon mukavampia kuin nuo teltat. Jos se tästä taas pikkuhiljaa, uskaltaa "koreilla" vaatteillakin. Ihan pikkasen vaan:).

Vaan taidan olla asian suhteen hieman liian arka. Kohtasin tänään ihmisen, joka oli tosi sinut kroppansa kanssa. Kyseessä oli itseäni jonkin verran vanhempi nainen ja aika lailla myös ylipainoinen. Hänellä oli tosi nuorekkaat vaatteet, ja paitana aika tyköistuva pitkähihainen paita. Läskeistä viis veisaten. Jotakuta olisi voineet läskit haitata (niin kantajana kuin katsojanakin), mutta mä kiinnitin positiivisesti huomiota tämän henkilön olemukseen. Hän oli aivan rennosti ja luonnollisesti, eikä vatsamakkaroihin hetken päästä kiinnittänyt mitään huomiota. Hieno asenne!

Noita liian pieniä lenkkeilyhousuja aion  kyllä käyttää jonkun verrankin. Riippuen vähän keleistä, ja kun mulla ei ole paljon tuota valinnanvaraakaan. Ei se haittaa, vaikka ne pikkuisen venyvätkin. Kaapista löytyi samasta housusta toinenkin pari - olin ostanut ne alennusmyynnistä, halvalla kun sai. Ne ovat paremmassa kunnossa, kun en ole niitä montaa kertaa vielä pitänyt. Olkoon ne(kin) sitten palkintona, KUN olen jälleen alle 80-kiloinen, toivottavasti olen.

2 kommenttia:

  1. Hei ja kiitos vierailustasi blogissani...tulinpa katsomaan miten sinun laihdutusprojekti on mennyt...
    Kuinkakohan monta kiloa meikäläinenkin on eläissään laihduttanut ja taas saanut ne kaikki korkojen kera takaisin...nyt on kyllä sellainen tsemppi päällä et tää on viho viimeinen kerta eikä enää lihota takaisin...
    Olin tänään vaateostoksilla...etsin farkkuja mutta eipä löytynyt oikein istuvia pöksyjä...ja olipas taas kiva katsoa itseä sovituskopin peileistä että läskiä roikkuu joka puolella...miksei sitä voisi kiinteytyä samalla kun paino tippuu...rasvaimu tuli mullekin mieleen:))
    Tavoite paino mulla on toi 75 kiloa mihin sinä pääsit viime vuonna...siitä sitten vielä muutamien kilojen pudotusta kilo kerrallaan...katotaan mikä tuntuu "mukavalta" painolta...kaikki mikä menee alle tuon 75 on "plussaa"...
    Alanpas seurailemaan sun matkaa kohti kevyempää oloa...ollaan todellakin aika samoissa lukemissa...mä aloitin tän uuden urakan tammikuun alussa ja nyt on painoa tippunut tuo 17 kiloa. Tyytyväinen pitää olla mutta matkaa on vielä pitkälti "normaalipainoiseksi". Tsemppiä sulle ja hyvää kevättä!!

    VastaaPoista
  2. Kiitos Satu kommentista ja tsempistä, sitä tarvitaan.
    Laihdutus on helppoa, painonhallinta on vaikeaa. Mutta ei sekään tosiasia estä meitä yrittämästä - sitä viimeistä "laihdutuskuuria", mistä tuleekin sitten huomaamatta elämäntapamuutos:D.
    Hope for the best!

    VastaaPoista